Piti tosiaan olla tänään purutreenit, mutta maalimiehelle tuli yllättävä este ja käytiinkin sitten ottamassa vaan tottista. Roosan kanssa aloitin tokoliikkeillä ja ensimmäisenä tunnistusnouto. Sain Minnalta meille uusia kapuloita, joissa ei pitäisi olla omia hajuja ollenkaan. Maritta asetteli kapulat riviin ja vei meidän omankin sinne väliin. Olin siihen omaan hieronut vähän kissanruokaa, koska Roosalla ei tätä ole juurikaan tehty kotipihan ulkopuolella. Ensimmäisellä kerralla nappasi vain sen kapulan mikä suuhun osui, josta sitten vähän toruin koiraa. Toisella kerralla pelitti jo paremmin ja haisteli kunnolla kapulat läpi ja valitsi sitten oikean. Myös kolmas kerta oli ihan jees. Toisena liikkeenä harjoiteltiin sitten ruutua, nyt laitoin ruokakipon merkiksi ja naksuttimen avulla tein ihan vaan ruutuun menoa ja pysähtymistä. Tämä toimi ok, joten oli sitten pakko ahnehtia ja käskeä maahankin ruudussa. Viimeinen kerta onnistui, sitä ennen muutamia epäonnistuneita yrityksiä. tämän jälkeen jatkettiin sitten kaoottisella luoksetulotreenillä, joka ei meinannut onnistua ollenkaan. Lopulta saatiin koira pysähtymään apuohjaajan ja liinan avulla. Lyhyeltä matkalta kyllä pysähtyy, mutta kun matka kasvaa niin ei toivoakaan. Viimeisenä tein vähän seuraamista tutulla kaavalla ja se menikin ihan hyvin. Liitin siihen vielä koiran jättämisen maahan poistuen itse juosten paikalta. Tätä sitten taas täytyy harjoitella, ihan ei meinannut hermo pitää...
Rimpen kanssa oli sitä samaa vääntämistä mitä ennenkin. Seuraamisena kokeilin tehdä nyt PK-kaavion ihan vain katsoakseni miten käyttäytyy pitkässä seuraamisessa. Seuraaminen pysyi kaikilta osin ihan hyvänä läpi koko kaavion, ei siinä mitään. Lisäksi tein vähän jättöliikkeitä aloittaen istumisesta. Yllättäen ei tätä nyt osannutkaan, joten autoin muutaman kerran kädellä ja palkkasin heti. Näitä tehtiin muutamia ja sitten siirryttiin maahanmenoon. Tässäkin tarvitsi apuja. Ainoa mikä toimi kunnolla oli seisomaan jääminen. Lopuksi tehtiin nopeita liikkeen vaihtoja istu-maahan välillä ja sitten vielä muutama liikkeestä istuminen. Koira pääsi lopettamaan ihan hyvällä mielellä, mikä on Rimpen kanssa tärkeintä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti