Rimpen kanssa oltiin tänään Porissa näyttelyssä, tuomarina Portugalilainen Manuel Loureiro Borges. Tuloksena oli käyttöluokasta ERI, KÄK1, SA, PN2, VARASERTI, VARACACIB. Arvostelu meni tällä tavalla:
" Hyvä tyyppi, feminiininen, hyvä pää ja ilmiasu. Erinomainen kaula ja ylälinja, hyvä etuosa. Erinomainen luusto, hyvät rungon mittasuhteet, rintakehä hyvin kehittynyt. Erittäin hyvin kulmautunut, hyvät liikkeet."
Ja toki olemme erittäin tyytyväisiä tulokseen ja arvosteluun, mutta koska nälkä kasvaa syödessä on Rimpelle katsottu jo muutamaa näyttelyä lisää... Ohjelmaan tulee ainakin Eckerö ja Seinäjoki, mahdollisesti myös Jyväskylä.. :)
Muuten olemme jatkaneet molempien koirien kanssa treenailua maastossa ja kentällä. Roosan kanssa on vedetty aika tiukkaa linjaa ja tehty kentälle tuloa selvemmäksi ja tottista yritetty saada koetta ajatellen parempaan kuosiin. Viime keskiviikon harjoituskokeessa alkoi vähän jo näkyä valoa tunnelin päässä ja koira pystyi tekemään kohtuullisen suorituksen. Erityisen postiivista on, että teki molemmat juoksusta tapahtuvat jättöliikkeetkin hyvin. Rimpen kanssa en ottanut keskiviikkona koko kaaviota, ainoastaan paloja siitä. Paikallaolo on se suurin kompastuskivi, on siinä erittäin levoton. Tähän on nht yritetty ekskittyä erityisen paljon. Toinen erikoishuomion alla oleva liike on eteenmeno, missä onkin kehitystä tapahtunut.
Maastossa on tehty metsäjälkeä ja hiottu erityisesti janalta lähtemistä. Roosalla olen ajanut muutaman ek-jäljen, eikä niissä mitään suurempaa ongelmaa ole. Lisäksi sitten esineruutua ja Roosan kanssa myös pudotetua ja tarkkuusetsintää. Pellolla Rimpeen olen yrittänyt saada varmuutta tyhjille osioille ja näyttäisi siltä, että metsässä työskentelyn seurauksena on saanut uskoa itseensä jälkityöskentelyssä. Nyt ajaa jo ilman paniikkia siinä vaiheessa, kun namit loppuvat.. ;)
lauantai 30. heinäkuuta 2011
maanantai 11. heinäkuuta 2011
Rimpe JK1
Lauantaina kävimme Rimpen kanssa turvallisesti oman seuran jälkikokeessa tuomarina Reima Nuutinen. Maastolla aloitettiin ja lähti metsään ihan hyvin. Nosti jäljen janalta moitteettomasti ja lähti ajamaan hyvin. Ensimmäinen keppi nousi hyvin ja tämän jälkeen olisi tullut pienen tien ylitys, jossa ohjaaja oli liian tomera, eikä uskonut jäljen siitä menevän ja laittoi koiran toiseen suuntaan... Tämän seurauksena yksi keppi jäi saamatta, jäljen saavutimme sitten taas takana ja koira ajoi kiltisti loppuun. Joskus voisi luottaa koiraan eikä ohjata liian tomerasti. Saldona oli kuitenkin 5 keppiä. Esineruudussa lähti erittäin hyvin ja pistolta takaisin tullessaan bongasi esineen, nosti ja juoksi vähän ohitseni. Jouduin antamaan ylimääräisen käskyn, jonka jälkeen toi hyvin. Esineruudusta pisteet 28/30. Maaston kokonaispisteiksi tuli 177. Tottikseen mentäessä oli kuumin mahdollinen aika päivästä ja se näkyi koiran suorituksessa. Lisäksi edellispäivän paarman piston seurauksena oli surinaa kuullessaan ihan hysteerinen, mikä aiheutti paikallaolossa liiallista ryömimistä. Ryömi siis omalta merkiltään uros-merkille, mikä on matkana jo liikaa. Seuraamisessa hämääntyi myös paarmoista, eikä ollut muutenkaan niin iloinen ja skarppi, kuin yleensä. Omaan makuuni hieman liian väljä, tosin arvostelu oli ihan hyvä. Istumiseen vaati kaksi käskyä ja luoksetulossa juoksi taakseni. Hyppynoudossa kiersi takaisinpäin ja eteenlähetyksessä ei mennyt maahan. Aika monta pikku virhettä siellä siis oli, jotka kyllä treenaamalla korjaantuvat. Tuomarin lausunto oli kuitenkin ihan postiivinen. Tottisosuuden pisteet olivat 70, joten Rimpellekin saatiin koulari JK1. Nyt sitten vaan treenataan lisää ja keskitytään muutenkin enemmän tuonne suojelun puolelle, koska se on kuitenkin Rimpen päälaji. Näyttelyissä onneksi päästään nyt käyttöluokkaan. :)
tiistai 5. heinäkuuta 2011
Kaikenlaisia päivityksiä...
Melko pitkä aika taas päässyt kulumaan edellisestä päivityksestä... Treenattu kuitenkin on edelleen varsin ahkerasti, etenkin Rimpen kanssa. Roosalla oli juoksu ja sen myötä pieni tauko. Lisäksi Roosan kanssa on ollut motivaatio täysin kateissa. Pikkuhiljaa sekin on kuitenkin palaillut täysipainoiseen treeniin.
Roosan kanssa käytiin siis toukokuun lopussa kokeilemassa jälki 2:sta. Ja siellä tuli todettua, että tottis todellakin on aivan levällään, syytä miksi, en tiedä. Maasto oli aivan täydellinen 198 pistettä, tottiksesta sitten 60, eli ei mitään saumaa koulariin. Tämän seurauksena peruin kesäkuun etsintäkokeen ja sitten alkoikin sopivasti juoksu. Koira on ollut lähes kuukauden tauolla harrastaen vain uintia. Yksi kokeenomainen harjoitus sen kanssa käytiin tavoitteena päästä puuttumaan käyttäytymiseen koetilanteessa. Tässä olisin saanut olla itse vielä napakampi ja puuttua paremmin. Peltojälkeä on sitten jonkin verran ajettu myöskin. Siinäkään en ole uskaltanut ottaa ilmaisuja yhtään, koska niissäkin on ollut ongelmia. Viime viikonloppuna oltiin sitten Annakaisa Loirin koulutuksessa sekä jäljellä, että tottiksessa. Pellolla Ansku oli sitä mieltä, että esineilmaisua vaan erikseen ja siitä pitää tehdä kivaa. Koiralla ei luultavasti ole ihan selvänä, mitä siltä oikeasti halutaan. Tämän seurauksena se saa esineellä ns. paskaa niskaan sen sijaan, että esine olisi se loistojuttu kesken jäljen. No nyt alamme sitten ottamaan jälkiä lyhyinä ja intensiivisinä ja esineilmaisua kokonaan erikseen ja yritämme muuttaa tunnetilan siihen paremmaksi. Roosan kanssa suurin panostus tulee olemaan tuolla FH-jälki puolella tulevaisuudessa. Tottiksessa onnistuimme harhauttamaan koiraa luulemaan, että on kokeessa ja käytökseen päästiin puuttumaan kunnolla. Tämän jälkeen teki erittäin hyvää tottista. Olen lisäksi tyytyväinen itseeni ja siihen, että pystyin olemaan riittävän mustavalkoinen ja ohjaamaan selkeästi. Tottiksessa tehdään nyt asioita vain koetilannetta silmälläpitäen ja kiinnitetään huomiota erityisesti kentälle tuloon ja siihen mitä silloin tapahtuu. Rutiinit on siis saatava samanlaisiksi koe- ja treenitilanteessa. Roosan on nyt tarkoitus mennä etsintäkokeeseen elokuun alussa ja siihen mennessä yritän saada tottiksen toimimaan. Siellä sitten nähdään onko mitään tapahtunut ja jatkuuko sillä kilpaileminen vielä tottista vaativissa lajeissa. Jos tekee ok suorituksen, voidaan kilpailla vielä etsinnässä ja metsäjäljellä, muussa tapauksessa siirrymme vain peltojälkeen. Myös pelkän haun lajina tulen luultavasti jättämään ja otan sitä vain etsintää silmälläpitäen. Tämä ihan jo siitäkin syystä, että aika ei riitä ihan kaikkeen.
Rimpen kanssa onkin sitten treenattu sen enemmän. Tottis alkaa olla aika kivalla mallilla. Sen olemme käyneet tsekkaamassa sekä kokeenomaisessa treenissä, että nollakoirana kokeessa. Joitain viimeistelyä vaativia juttuja vielä on, kuten täyskäännösten tiiviys, liikkeestä istumisen hienosäätö ja eteenlähetys. Eteenlähetyksessä varsinkin on vielä hiottavaa ja maahanmenoa en ole ottanut kuin kerran, lähinnä harjoitellaan reipasta irtoamista. Noudot ovat melko hyvin paketissa, luovutukseen haluaisin hieman lisää tiiviyttä, samoin kuin luoksetuloon. Liikkeestä istumisessa loittonee helposti käskyn saatuaan joko sivulle, tai taakse. Tätä koitettiin saada esille myös Anskun koulutuksessa viikonloppuna, mutta eipähän tuo käskystä tehnyt sitten sitä virhettä. Koulutuksessa Rimpen kanssa hiottiin myös luoksetuloa ja täyskäännöksiä. Luoksetulossa erikseen eteentuloa ja sitten vauhdista palkkaamista. Rimpeä olen jo jonkin aikaa palkannut jalkojen välistä taakseni luoksetulossa. Täyskäännöksissä takapäänkäyttöä on saatava paremmaksi, vaikka sitten kädellä avustamalla. Rimpen päälajina on nyt selkeästi suojelu, jota treenataan 1-2 kertaa viikossa. Tässä harjoitellaan hallintaa ja koiraa on ajeltu löysille liinoille. Sitä on myös alettu puhutella puolustuksen puolelta pikkuhiljaa enemmän. Hihaan kanavoiminen tuottaa jonkin verran ongelmia ja ote alkaa elää helposti kun epäilee irrotuksen lähestyvän. Myös irroitukset saisivat olla puhtaammat. Lisäksi on tehty erittäin paljon peltojälkeä ja vaikka en Anskun koulutukseen pellolle Rimpen kanssa päässytkään, sain kuitenkin paljon ajatuksia myös sen suhteen. Tyhjät kohdat ovat sille hieman ongelmallisia ja niissä vauhti tuppaa nousemaan hieman liikaa, minkä seurauksena nenä nousee. Nyt alamme työstämään nenän käyttöä intensiivisemmäksi ja kasvattamaan jäljestysmotivaatiota. Esineissä sillä ei ole mitään ongelmaa. Peltojäljen lisäksi ollaan tehty jonkin verran metsäjälkeä ja esineruutua. Metsäjäljellä janalähetykset ovat suurin ongelma, ei bongaa jälkeä välttämättä ensimmäisellä kerralla yli juostessaan... Esineruudussa sitten taas tuominen on asia, joka vaatii motivointia, koira kun jäisi mielellään sinne leikkimään itsekseen... Palkkaustapoja olen siis joutunut jonkin verran miettimään ja nyt on käytössä ruoka ja sen jälkeen heti patukka.
Roosan kanssa käytiin siis toukokuun lopussa kokeilemassa jälki 2:sta. Ja siellä tuli todettua, että tottis todellakin on aivan levällään, syytä miksi, en tiedä. Maasto oli aivan täydellinen 198 pistettä, tottiksesta sitten 60, eli ei mitään saumaa koulariin. Tämän seurauksena peruin kesäkuun etsintäkokeen ja sitten alkoikin sopivasti juoksu. Koira on ollut lähes kuukauden tauolla harrastaen vain uintia. Yksi kokeenomainen harjoitus sen kanssa käytiin tavoitteena päästä puuttumaan käyttäytymiseen koetilanteessa. Tässä olisin saanut olla itse vielä napakampi ja puuttua paremmin. Peltojälkeä on sitten jonkin verran ajettu myöskin. Siinäkään en ole uskaltanut ottaa ilmaisuja yhtään, koska niissäkin on ollut ongelmia. Viime viikonloppuna oltiin sitten Annakaisa Loirin koulutuksessa sekä jäljellä, että tottiksessa. Pellolla Ansku oli sitä mieltä, että esineilmaisua vaan erikseen ja siitä pitää tehdä kivaa. Koiralla ei luultavasti ole ihan selvänä, mitä siltä oikeasti halutaan. Tämän seurauksena se saa esineellä ns. paskaa niskaan sen sijaan, että esine olisi se loistojuttu kesken jäljen. No nyt alamme sitten ottamaan jälkiä lyhyinä ja intensiivisinä ja esineilmaisua kokonaan erikseen ja yritämme muuttaa tunnetilan siihen paremmaksi. Roosan kanssa suurin panostus tulee olemaan tuolla FH-jälki puolella tulevaisuudessa. Tottiksessa onnistuimme harhauttamaan koiraa luulemaan, että on kokeessa ja käytökseen päästiin puuttumaan kunnolla. Tämän jälkeen teki erittäin hyvää tottista. Olen lisäksi tyytyväinen itseeni ja siihen, että pystyin olemaan riittävän mustavalkoinen ja ohjaamaan selkeästi. Tottiksessa tehdään nyt asioita vain koetilannetta silmälläpitäen ja kiinnitetään huomiota erityisesti kentälle tuloon ja siihen mitä silloin tapahtuu. Rutiinit on siis saatava samanlaisiksi koe- ja treenitilanteessa. Roosan on nyt tarkoitus mennä etsintäkokeeseen elokuun alussa ja siihen mennessä yritän saada tottiksen toimimaan. Siellä sitten nähdään onko mitään tapahtunut ja jatkuuko sillä kilpaileminen vielä tottista vaativissa lajeissa. Jos tekee ok suorituksen, voidaan kilpailla vielä etsinnässä ja metsäjäljellä, muussa tapauksessa siirrymme vain peltojälkeen. Myös pelkän haun lajina tulen luultavasti jättämään ja otan sitä vain etsintää silmälläpitäen. Tämä ihan jo siitäkin syystä, että aika ei riitä ihan kaikkeen.
Rimpen kanssa onkin sitten treenattu sen enemmän. Tottis alkaa olla aika kivalla mallilla. Sen olemme käyneet tsekkaamassa sekä kokeenomaisessa treenissä, että nollakoirana kokeessa. Joitain viimeistelyä vaativia juttuja vielä on, kuten täyskäännösten tiiviys, liikkeestä istumisen hienosäätö ja eteenlähetys. Eteenlähetyksessä varsinkin on vielä hiottavaa ja maahanmenoa en ole ottanut kuin kerran, lähinnä harjoitellaan reipasta irtoamista. Noudot ovat melko hyvin paketissa, luovutukseen haluaisin hieman lisää tiiviyttä, samoin kuin luoksetuloon. Liikkeestä istumisessa loittonee helposti käskyn saatuaan joko sivulle, tai taakse. Tätä koitettiin saada esille myös Anskun koulutuksessa viikonloppuna, mutta eipähän tuo käskystä tehnyt sitten sitä virhettä. Koulutuksessa Rimpen kanssa hiottiin myös luoksetuloa ja täyskäännöksiä. Luoksetulossa erikseen eteentuloa ja sitten vauhdista palkkaamista. Rimpeä olen jo jonkin aikaa palkannut jalkojen välistä taakseni luoksetulossa. Täyskäännöksissä takapäänkäyttöä on saatava paremmaksi, vaikka sitten kädellä avustamalla. Rimpen päälajina on nyt selkeästi suojelu, jota treenataan 1-2 kertaa viikossa. Tässä harjoitellaan hallintaa ja koiraa on ajeltu löysille liinoille. Sitä on myös alettu puhutella puolustuksen puolelta pikkuhiljaa enemmän. Hihaan kanavoiminen tuottaa jonkin verran ongelmia ja ote alkaa elää helposti kun epäilee irrotuksen lähestyvän. Myös irroitukset saisivat olla puhtaammat. Lisäksi on tehty erittäin paljon peltojälkeä ja vaikka en Anskun koulutukseen pellolle Rimpen kanssa päässytkään, sain kuitenkin paljon ajatuksia myös sen suhteen. Tyhjät kohdat ovat sille hieman ongelmallisia ja niissä vauhti tuppaa nousemaan hieman liikaa, minkä seurauksena nenä nousee. Nyt alamme työstämään nenän käyttöä intensiivisemmäksi ja kasvattamaan jäljestysmotivaatiota. Esineissä sillä ei ole mitään ongelmaa. Peltojäljen lisäksi ollaan tehty jonkin verran metsäjälkeä ja esineruutua. Metsäjäljellä janalähetykset ovat suurin ongelma, ei bongaa jälkeä välttämättä ensimmäisellä kerralla yli juostessaan... Esineruudussa sitten taas tuominen on asia, joka vaatii motivointia, koira kun jäisi mielellään sinne leikkimään itsekseen... Palkkaustapoja olen siis joutunut jonkin verran miettimään ja nyt on käytössä ruoka ja sen jälkeen heti patukka.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)