Näyttely-ylläri :)

Oltiin tänään Turussa KV-näyttelyssä, jonne oli ilmoitettu lapsoset Pippa ja Paula, sekä Pippan sisarukset Alli, Ulpu, Hero ja Friida. Lisäksi ilmoitin Roosan ihan huvin vuoksi, että saadaan yksi näyttelykäyntikin tälle vuodelle. Onnettomien sattumusten vuoksi Friida ei päässyt kehään asti, mutta muut lapset esiintyivät oikein mallikkaasti. Junnu-uroksissa Hero sai EH:n ja oli kilpailuluokan 3. Junnu-urosten 1. oli Paulan veli Puma ja 2. myöskin Paulan veli Paradox. Nartuissa Paula sai EH:n ollen kilpailuluokassa 2. Samalla EH-linjalla jatkoivat myös muut, Ulpu 3 ja Pippa 4, Alli ei sijoittunut kilpailuluokassa, mutta kehitystä Oriveden näyttelystä oli huimasti. Viimeisenä kehään mennyt Roosa sitten räjäytti potin; käyttöluokasta ERI, KÄK1, SA, PN2 VASERT ja CACIB!! En ihan äkkiä olisi uskonut, mutta täytyy sanoa, että Roosa juoksi tällä kerralla erittäin hyvin. Sen suurin ongelmahan on helposti peitsaaminen ja kilpailuluokassa onneksi ravasi hyvin kaikki sen 3 kierrosta mitä meitä juoksutettiin. No jospa aloitettaisiin serti-jahti senkin kanssa :)

Tällä viikolla muuten ollaan keskitytty pikkutyttöjen kanssa jälkeen. Käytiin tekemässä pieni tason tarkaistus tässä lajissa ja saamassa vähän apua. Paulan jäljestykseen yritetään nyt saada lisää viettiä, jotta motivaatio kestäisi kunnolla. Pippalla moodi on vähän parempi, mutta senkin kanssa saa olla aika tarkkana. Huomio siis nyt jälkeä edeltäviin rutiineihin ja siihen, että ohjaaja on innostavampi ja pyrkii saamaan vietin säilymään. Jäljet pidetään myös riittävän lyhyinä ja vältetään pitkiä puuduttavia suoria.

Lisäksi on tehty vähän hakua Rimpen ja Pippan kanssa. Metsässä tehtiin suoria löytöjä molemmilla. Pippalla oli ääniapu käytössä ja Rimpen kanssa tarkoitus oli ottaa haamut. Tämä suunnitelma kuitenkin muuttui metsän tiheyden vuoksi. Rimpe siis etsi ilman haamuja ja hyvin löysi... Molemmilla alkaa olla jonkinlainen käsitys asiasta. Rimpellä on sitten tehty lisäksi rullan tuontia kentällä. Ilmaisukin olisi tarkoitus saada talven mittaan toimimaan.

Vihdoin valio :)

Uskomatonta mutta totta, yksi kauden tavoitteista saavutettiin, kun Rimpe ajoi tänään erikoisjäljeltä tuloksen 80p FH1!! Dobermannithan valioituvat tällä erikoisjäljen tuloksella muotovalioiksi, FH1 on avoimen luokan tulos.

Lähti paalulta aika hyvin ja varmasti ja eteni ensimmäisen suoran hyvin. Esineestä meni yli ja nappasin sen itse siitä mukaani... Selvitti kulman ajettuaan siitä hivenen yli ja toista suoraa ajoi ihan mallikkaasti, toinen kulmakin oli kohtuullinen. Kolmannella suoralla oli esine jonka ilmaisi, mutta hieman pureskeli sitä, koska oli nahkaa. Kolmannessa kulmassa oli pientä pyörimistä ja neljännessä vähän suurempaa. Tässä kulmassa jouduin itseasiassa antamaan lisäkäskyjä, että jatkoi kunnolla ajamista. Vauhtiin taas päästyään  ajoi varmasti ja nosti esineenkin hyvin.Viidennessä kulmassa ei ollut mitään ongelmaa, vaan oli harvinaisen hyvä. Suora oli taas ihan varmaa työskentelyä ja kuudennessä kulmassa pientä tarkistelua. Viimeinen suora hyvä ja viimeinen esineilmaisu paras tämän päiväisistä. Jotain on siis saatu aikaankin. Tästä sitten jatketaan kohti uusia haasteita. :)

Lokakuuta mennään...

Melko lopuillaan alkaa olla tämäkin kausi ja täytyy sanoa, ettei tavoitteita kyllä saatu saavutettua. Roosan tavoitteena oli saada etsinnästä se viimeinen ykköstulos, mutta saamatta jäi. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kävimme vielä Parkanossa kokeilemassa onnea melkoisessa kaatosateessa. Jälki alkoi ihan lupaavasti, hyvä jana, josta nyysittiin vain 1 piste pois. Siihen se lupaavuus sitten jäikin. N. 30m janalta edettyämme Roosa hoksasi metsäojan täynnä vettä ja päätti, että nyt olisi hyvä aika pienelle uimiselle. Tämän seurauksena jäimme seilaamaan kahden ojan väliin ja pohtimaan missä uitaisiin vai uitaisiinko ja sain tehdä aikamoisen työn, että siitä jatkettiin. Sain koiran lopulta jatkamaan jäljestystä, mutta vauhti olikin sitten päätä huimaava. Tämän seurauksena viimeisestä kepistä rykäistiin ohi ja ajan puutteen vuoksi en voinut sitä jäädä enää etsimään. Esineruudussa jatkoi samaan vallattomaan linjaan, kun oli siihen päässyt ja ensimmäiset 3min menivät lähinnä juoksemiseksi. Nosti lopulta 2 esinettä, jotka molemmat merkkasi jo huomattavasti ennen nostoa. Tästä jatkoimme vielä pudotettuun, joka olikin sitten jo ihan täyttä tottelemattomuutta. Ei seurannut käytännössä ollenkaan ja irtosi vasta toisella käskyllä- kääntyäkseen 50m päässä takaisin. Tämän jälkeen päätin nostaa hattua ja keskeyttää... Roosan kausi oli siis hyvin pitkälti siinä. Hakua olemme kerran ottaneet tämän jälkeen, edelleen samalla tavoitteella; hyvä ilmaisu. Sen suhteen onkin kyllä edistytty. Ja Roosan hyväksi ominaisuudeksi voidaan lukea vahva työskentelyhalu haussa, sitä voi surutta lähettää metsään niin kauan, että rulla tulee loppuun asti :D

Rimpen kanssa on yritetty hieroa peltojälkeä johonkin kuosiin. Välillä on merkkailtu esineitä ja välillä kulmia. Pääasiassa on ajettu vierasjälkeä täysmittaisena ja aika tyhjänä. Välillä menee paremmin ja välillä huonommin. Jostain syystä se jäljestys vain on Rimpelle äärimmäisen hankalaa... Suurin ongelmakohta on kulmat, koska ajaa helposti vähän vauhdilla ja menee ihan huolimattomuuttaan ohi kulmista. Tosin on esittänyt ihan hyviäkin kulmia välillä joten ehkä toivoa on. Haun suhteen tehdään metsässä edelleen löytöjä ja ihan perusjuttuja. Lisäksi aloitimme kentällä rullatreenin. Ensimmäinen kerta oli aavistuksen haasteellinen, ei meinannut mennä ruskeaan päähän millään mitä halutaan. Lopulta saatiin ihan hyviä tuonteja irtorullalla. Tottiksessa keskitytään nyt maassa pysymiseen eri liikkeissä. Tämä koskee niin liikkeestä maahanmenoa, paikallaoloa, kuin eteenlähetystäkin. Talven tavoitteena on siis rakentaa tottiksen heikot kohdat, jotka EDELLEEN ovat paikallaolo ja eteenlähetys, sekä haun ilmaisu kuntoon.

Pippa ja Paula alkavat pikkuhiljaa keskittyä enemmän tottikseen. Olen alkanut siirtää niitä pikkuhiljaa ruokapalkalta saalispalkalle ja ainakin Pippa edistyy tässä hyvin. Paulan kanssa asia saattaa ottaa hivenen enemmän aikaa. Teknisesti molemmat osaavat asioita jo ihan kivasti. Jäljellä olemme käyneet edelleen sään salliessa. Ikävä kyllä tämä hauskuus loppuu aivan pian, jos ei lumen-, niin sitten liikaan vedentuloon. Pellot alkavat olla niin läpimärkiä, ettei jäljestys ole enää kovin kivaa. Pippan jälki on aika hyvällä tolalla ja olen erittäin tyytyväinen sen edistymiseen. Paulan kanssa työskennellään tyhjien pätkien varmistamiseksi tällä hetkellä ja keskitytään esineisiin sitten ensi vuonna. Pikkutytöille seuraava haaste onkin Turun näyttely, jonne molemmat on ilmotettu.