keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Lisää mammalomalaisia!

Treenitauko on nyt siis todenteolla alkanut! Rimpe astutettiin 6.11. Puma vom Eschenbruchilla ja jännittävä laskenta on alkanut myös sen kohdalla. Molempien narttujen ultraus on suunniteltu marras-joulukuun vaihteeseen. Nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tytöt tiinehtyisivät. Ainakin siihen saakka pidän täydellistä taukoa treenaamisesta ja ultran tulos sitten kertoo, miten pitkään tauko jatkuu... Kovasti toivomme pentusia, Roosan pennut osuisivat toteutuessaan vuoden vaihteeseen ja Rimpen sitten vähän ennen tammikuun puolta väliä.

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Sydäntutkimuksessa

Rimpellä oli tänään viimeinen tutkimus ennen astutusta. Päätimme Mian kanssa tutkia siltä sydämen ennen, kuin koira astutetaan. Sydäntutkimus suoritettiin Hakametsän eläinlääkäripalvelussa Tampereella, eläinlääkärinä Anne Siljamaa. Tutkimus tehtiin Philips HD II XE- laitteistolla ja käytännössä sisälsi sydänultran ja lyhytkestoisen EKG:n. EKG-tutkimus oli normaali ja siinä ei tullut ilmi löydöksiä.
Auskultaatio: HR 108/min, joka on normaali, ei sivuääniä. Tässä vielä listattuna viralliset lukemat:
IVSd 12,9mm
LVIDd 40,3mm
LVWd 12,6mm
IVSs 16,6mm
LVIDs 29,0mm
LVWs 15,7mm
FS 28,1%
LA 28,6mm
Aod 21,3mm
LA/Ao 1,34   <1,5
SI 2.00      >1,65
Eteinen ei ollut laajentunut ja SI-arvossa, joka kertoo sydämen pyöreydestä, ei olla lähelläkään raja-arvoa. Lääkärin mukaan sydän oli vahvan näköinen urheilijan sydän. Nyt Rimpestä on siis otettu kaikki mahdolliset tutkimukset ja seuraava askel on sitten astutus, joka on suunnitteilla ensi sunnuntaiksi... :)

Roosa on astutettu kahteen kertaan. Tänään kävimme vielä Heikon luona, mutta parhaat päivät olivat selkeästi ohi. Sunnuntain ja maanantain astutukset osuivat luultavasti aivan oikeaan kohtaan. Nyt sitten vaan sormet ristiin, että saadaan pentusia...

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

kauden päätösnäyttelynä Seinäjoki KV ja lisäksi hieman vauvajuttuja

Tänään kävimme siis Rimpen kanssa lopettamassa näyttelykauden Seinäjoelle, jossa tuomarina oli Ann-Chatrine Edoff Ruotsista. Tuomari oli aika tiukka ja jopa ERIt olivat tiukassa, Rimpen sisaruksista mukana ollut Zirakin sai "vain" EH:n. Rimpen tulos oli KÄY ERI KÄK1, mutta SA jäi saamatta. Mieltä lämmittivät kuitenkin tuomarin suulliset maininnat siitä, kuinka kaikkien dobbereitten tulisi olla käyttöluokassa ja että tämä käyttöluokan narttu on parempi kuin avoimen luokan nartut yhteensä.. :) Tässä vielä arvostelu:
"Hyvä tyyppi, ilmiasu ja pää. Melko hyvä ilme, hyvä kaula ja niska. Kiinteä selkä, hieman pitkä lanne. Riittävästi eturintaa, hyvä syvyys, hieman lyhyt rintakehä. Tasapainoisesti kulmautunut edestä ja takaa. Erittäin hyvät liikkeet sivusta. Hyvä pigmentti. Kuiva ja tiukka."

Nyt sitten on sekä näyttely-, että koekausi ohi ja molemmat tytöt keskittyvät lisääntymiseen. Roosan sulhasvalinta eli aivan viime hetkiin saakka ja lopulta päädyimme urokseen VPG1 HEIKO VOM FERRENBERG. Heiko on erittäin itsevarma ja avoin uros, jolla on suuri dominanssi. Odotan tästä yhdistelmästä toiminnallisia pentuja, jotka soveltuvat monipuoliseen harrastamiseen. Pentuilmoitus löytyy kotisivuiltani http://www.mayfirst.fi/ ja Heikosta lisää http://www.friedrichs.fi/ .Roosa on astutettu tänään ensimmäisen kerran, joten hyvällä tuurilla saamme pentueen mukavasti uutena vuonna.. ;) Myös Rimpe on aloittanut juoksun ja arvioitu astutusajankohta on ensi viikonloppuna. Rimpen sulhasesta löytyy lisätietoa http://www.kakenet.com/ ja pentueesta enemmän http://www.dargaard.net/

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Roosa FH2!!

Tänään oli sitten näillä näkymin kauden päätöskoe molemmilla koirilla. Kokeena oli erikoisjälki Hämeenkyrössä, tuomarina Juha Kurtti. Rimpe oli ensimmäinen pellolle lähtevä koira ja Roosa viimeinen. Rimpe aloitti jäljestämisen ihan hyvin, ajoi ensimmäisen suoran näppärästi ja nosti esineen kuten kuului. Myös ensimmäinen kulma meni hyvin. Toinen suora ja sillä ollut esine menivät myöskin ihan ok, suoran lopussa vähän katseli toisella pellolla olleita joutsenia. Toinen kulma sitten tuotti jo vähän ongelmia, mutta jatkoi kuitenkin vielä jäljestämistä. Kolmannella suoralla sitten alkoi kuikuilla enemmän ympärilleen ja ajatus harhaantua, lisäksi koira meni selvästi epävarmaksi. Meni tällä suoralla olleesta esineestä sitten yli. Neljäs kulma olikin jo lähes ylivoimainen ja annoin tässä jo ihan liikaa apuja koiralle. Niistä huolimatta ei enää jatkanut jäljestystä vaan oli kadottanut ajatuksen ihan täysin. Muutaman kerran pyöri vielä jäljen tuntumassa, mutta ei lähtenyt ajamaan. Rimpen tie päättyi siis siinä keskeytykseen. Roosalla olikin sitten sen jälkeen paineita niskassa, ettei päivästä tule ihan katastrofi. Roosa ajoi kiltisti koko jäljen. Toki siellä oli taas muutamia kauneusvirheitä, kuten joitain pyörimisiä kulmissa, pari kertaa tarkistikin lähes liinan mitan toiseen suuntaan. Korjasi kuitenkin aina itsenäisesti takaisin jäljelle ja jatkoi ajamista. Esineilmaisut teki seisten, mutta meni niistä jonkiverran yli, jolloin esine ei todellakaan jäänyt etujalkojen väliin. Ilmaisi kuitenkin kaikki esineet. Roosalla nämä virheet johtuvat puhtaasti huolimattomuudesta, mutta tämä nyt ei sen päälaji varsinaisesti ole... Roosalla luultavasti ei FH-jälkeä enää kilpailla, koska sen ilmaisuilla on ykköstuloksista turha haaveilla. Tänään kuitenkin sillä näkyi suorittamisessa se itsevarmuus ajamiseen, jota toivoisin Rimpeenkin jostain tulevan... Roosalle siis pisteitä tänään 80 ja tulos FH2.

Eilisen vietimmekin sitten WDC:n leirillä Hauhovissa. Leirin tarkoituksena oli treenata tottista ja puruja ja sainkin valtavasti apua koirien laitteluun. Lisäksi että tuli ihan konkreettista palautetta ja neuvoja kuinka korjata ongelmakohtia, sai myös todella kovan tarmon etenkin tuon tottiksen treenaamiseen. :) Myöskin purujen jälkeen olin itsekin vietissä... Roosa pääsi puremaan ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen ja oli tästä erittäin onnellinen. Lähes kaikin puolin siis onnistunut viikonloppu!

maanantai 26. syyskuuta 2011

Eckerö KV

Tehtiin Rimpen kanssa pieni näyttelyretki taas, tällä kertaa suuntana Ahvenanmaa ja Eckerö. Lähdimme lauantai-iltana Turusta ja olimme perillä puolen yön aikaan Ahvenanmaalla. Siitä sitten ajettiin näyttelypaikan tuntumaan, jossa yövyimme leirintäalueen mökissä. Sunnuntaina oli varsinainen näyttelypäivä. Koira oli melko villin oloinen jo tullessamme paikalle ja ehdimmekin ajatella, että pipariksi menee... Rimpeltä harvemmin näkee ihan sellaista riekkumista, mitä nyt oli ilmassa. En sitten tiedä lähestyykö juoksu ja on sen takia hormonihuuruissa, vai oliko ihan muuten vain innoissaan retkestä. No se nyt olikin sitten lopulta ihan positiivinen asia, sillä esiintyi kehässä paremmin kuin koskaan.. :) Liikkuikin nyt eri tavalla, mitä yleensä ja etujalkojen liike näkyi hyvänä ja voimakkaana. Myös seisominen oli "voimakasta" ja Mia joutui pitämään hihnasta vastaan seisten koiran takana... Tuloksena oli KÄY ERI, KÄK1. Sen jälkeen joutui paras narttu-kehässä kilpailemaan valioluokan koiraa vastaan ja suureksi iloksi voitti sen! Näin ollen siis oli myöskin PN1 ja sai toisen SERTin ja CACIBin. Ja koska uroksia oli paikalla vain yksi, joka sekin jäi ilman ERIä, oli Rimpe myöskin ROP! Valitettavasti ryhmäkehiin emme voineet lautta-aikataulujen vuoksi jäädä... Tuomarina oli Ruotsalainen Bo Wiberg ja tässä vielä arvostelu:

"Feminiininen pää, hyvä rinta. Hieman suuret, ryhdikkäät korvat, hyvät silmät, hampaat ja purenta. Kaunis kaula- ja selkälinja seistessä. Hieman pitkä lanne. Riittävästi kulmautunut edestä ja takaa. Sivulta katsottuna hyvät liikeet. Kaunis turkki ja väri. Sopiva luusto."

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Yritystä toko-kokeessa

Käytiin sitten Ikaalisissa kokeilemassa, josko olisi Rimpelle saatu se avoimen 1-tulos ennen pennutusta. No ei saatu, vaan jäi 3-tulokseksi.. Ensimmäinen 0 tupsahti jo paikallaolosta, josta lähti melko nopeasti hiipimään perääni. No positiivista tässä on se, ettei mene muiden luo vaan minua kohti. Varsinaiseen suoritukseen nostin sitten koiraa vähän liikaa ja kävi aika kuumana kehässä. Seuraamisessa oli havaittavissa pientä keulimista, tosin välillä teki myös erittäin näyttävää ja siistiä suoritusta. Siitä arvosanaksi tuli 9,5. Maahanmenossa ei ollut mitään ongelmia, vaan oli jopa minun mielestäni kaunis suoritus ja siitä tuli 10. Luoksetulossa ei pysähtynyt, joten meni numerolla 6. Seisomisen teki hienosti siihen saakka, kunnes kävelin taakse, jolloin meni istumaan. Siitä napsahti sitten numero 6. Noutamisessa näkyi aika paljon vauhtia ja tämän vuoksi pientä huolimattomuutta, mikä pudotti numeron 8,5:een. Kaukokäskyissä teki kaiken iloisesti, mutta pientä hyppimistä sivusuunnassa näkyi, arvosana 9. Hyppy meni sitten myös nollille, koska kiersi takaisin. Yleisvaikutelma oli 10. Koira teki kyllä erittäin iloisesti ja oli keskittynyt minuun ja suorittamiseen. Viretila säilyi erittäin hyvänä koko ajan, mistä olen todella tyytyväinen. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että otan mieluummin hieman hektisen ja iloisesti täysillä suorittavan koira, kuin sellaisen joka laskee loppua kohden, tai paineistuu herkästi. Yhteispistemäärä oli sitten 123 ja tuomarina Juha Kurtti.

Eilen käytiin koirien kanssa peltojäljellä, jossa Roosa ajoi hevosenkengän mallisen kaaren, koska halusin nähdä miten etenee siinä. Alkuhaparoinnin jälkeen oli ihan hyvä ja nosti kaikki 4 esinettä seisomalla. Rimpe teki normaalia kulmia sisältävää jälkeä, jossa kulmia ei oltu vahvistettu namilla. Selviytyi aika hyvin, silläkin oli 4 esinettä, joista tosin nosti vain viimeisen... Ilmeisesti pitää nyt sitten panostaa tähän puoleen taas...

perjantai 16. syyskuuta 2011

Lisää Peltoilua...

Tavoitteen mukaisesti olemme tosiaan ajaneet joka päivä pellolla jonkinlaisen jäljen. Keskiviikkona oltiin Hämeenkyrössä ja Rimpen kanssa jatkettiin aikalailla samoissa teemoissa, eli kulmien varmistelua. Täytyy sanoa, että on kyllä viikon aikana myös saanut varmuutta noihin kulmiin. Keskiviikkona esineistä jäikin sitten puolet ilmaisematta... Myös vauhtia oli ehkä hiven liikaa... Roosalla oli aika perusjälki, muutama piikki ja kaarros. Lisähaasteen Roosan jäljelle toi ihan sen nenän edestä lentoon lähtenyt lintu. Vaan eipä tuo mitään tipusta piitannut, jatkoi vain jäljestystä. Roosan ilmaisut olivat hieman parempia, kuin edellisinä päivinä, mutta eivät vieläkään mitää hyviä. No Jäljestäminen itsessään kuitenkin sujuu hyvin, nyt vain yritämme saada ilmaisut riittävän hyviksi. Jäljen jälkeen käytiin vielä kentällä ottamassa Rimpen kanssa ryhmäpaikallaolo, joka sujui ihan hyvin.

Torstaina tein tallilla ollessani jäljet, Roosalle pelkkiä piikkejä sisältävän, jonkin verran vahvistetun jäljen joka päättyi palloon. Ajoi yllättävän hyvin, piikitkin menivät ihan asiallisesti. Ja koska esineitä ei ollut, ei ollut myöskään mitään konfliktitilanteita, vaan koira päätti jäljen iloisena pallolle.. :) Rimpen jälki oli pelkkä esinesuora, koska keskiviikkona siinä oli ongelmia. Parin ensimmäisen kohdalla jouduin huomauttamaan asiasta nyppäisemällä liinasta, sen jälkeen ilmaisi ihan hyvin. Huomautin liinasta nyt myös liiallisesta vauhdista, koska saisi jäljestää hieman hitaammin, jolloin pysyisi tarkempana. Tästä ei ottanut mitenkään nokkiinsa vaan paransi koko ajan loppua kohti.

Perjantaina jatkettiin edelleen tallilla jäljestystä. Roosan jälki oli tänään pelkkiä kaaria, koska ne ovat sille jostain syystä vaikeita. Lisäksi oli 4 esinettä, jotka ilmaisi seisomalla. Kaarilla oli siellä täällä namia tukemaan koiran jäljestystä. Jälki meni kohtuullisesti kovasta tuulesta huolimatta. Muutaman kerran tarkisteli eri suuntiin ja lopussa teki yhden hieman isomman kierroksen,mutta muuten pysyi jäljen päällä melko hyvin. Rimpen jälki oli taas kulmia, joista kahta viimeistä ei oltu enää vahvistettu namilla, ainoastaan tiheämmällä askeleella. Ehkä täytyy pikkuhiljaa uskoa, että on jotain oppinut, koska ajoi kulmatkin ihan hyvin. Yleisesti ottaen oli pientä varmistelua tämänkin koiran toiminnassa, mutta tuuli oli tosiaan melko kova, joten laitan osan sen piikkiin. Esineilmaisuissa ei ollut nyt mitään sanomista, esineitä oli jäljellä 4. Jäljen lisäksi tehtiin illalla Rimpen kanssa kentällä vähän tokoa.. Käytännössä siis kerrattiin seisominen, kaukokäskyt, luoksetulon pysäytys, hyppy ja nouto. Luoksetulossa ei pysähtynyt ensimmäisellä kerralla ja kaukoissa oli välillä pientä hyppäämistä istumaan, mutta muuten meni ihan ok. Noutoa otin sekä jaettuna osiin, että kokonaisena liikkeenä. Laitan tähän joitain kuvia kesän kokeista, Roosan kuvat ovat piirinmestaruudesta ja Rimpen jälki 1:stä. Kaikki kuvat on ottanut Minna Saarinen.