Torstaina käytiin aamusta jo tekemässä erilaisia treenauksellisia asioita. Roosan kanssa käytiin tekemässä ensin pikkuruutu, jossa ilmaisi tällä kertaa oikein kertalaakista. Ei alkanut häröillä mitään ihmeellistä käpyjen ilmaisua, vaan toimi ihan niinkuin pitääkin. Toivottavasti tämä vaihde olisi se pysyvä. Sitten otettiin pudotettu, joka meni myöskin ihan hyvin. Lähti heti ja eteni riittävän pitkälle tuoden hanskan yhdellä yrittämällä. Viimeisenä käytiin sitten esineruudulla. Kaksi ensimmäistä esinettä nousivat kahdella pistolla, kolmas pisto toi tyhjän tuloksen ja neljännellä sitten nosti taas esineen. Työskenteli kyllä erittäin hyvässä moodissa ruudulla.
Tämän jälkeen mentiin kentälle, jossa Roosan kanssa tehtiin vain lyhyt tunnetilatreeni. Alkumakuun jälkeen hieman seuraamista ja siinä se sitten olikin. Aavistus ylimääräistä kiihkeyttä oli ilmassa, mutta vaikuttaisi pysyvän nahoissaan. Rimpen kanssa jatkettiin toko-jutuilla. Tehtiin ensin vähän noutoa. Potkin heiton jälkeen kapulaa kauemmaksi ja pidin koiraa hihnassa päästäen hieman aina perään. Tässä siis tavoitteena, että menee kapulalle ja tarttuu siihen heti leikkimättä tai potkimatta sitä sen enempää. Oli ihan hyvä, tehtiin näin muutaman kerran ja sitten otettiin kokonaisena liikkeenä. Lisäksi tehtiin luoksetulon pysäytystä heitellen palloa ja heittämättä palloa. Ihan oli ok, pysähtyi sinne minne pitkin. Lopuksi vielä muutama hyppy, joissa ei ollut ensimmäisen kerran jälkeen ongelmia. Ensi yritys päättyi siis kiertämiseen josta kielsin napakasti. Illalla Rimpellä oli vielä purutreenit, joissa jatkettiin hallinnan tuontia mukaan.
Perjantai-lauantai oltiin sitten taas "retkellä". Tarkoittaa sitä, että olin tuomaritehtävissä esteratsastuksen parissa Ypäjällä ja koirat olivat mukana. Nämä retket ovat kylläkin koirille aikamoista autossa oloa, välillä pääsee pikkuisen kävelemään yleisön joukkoon. Viime viikonloppu meni samoissa hommissa ja koirat varsin tottuneesti suunnistivatkin jo viime viikonlopun huoneen ovelle tyylillä "tässähän me on ennenkin asuttu"... Täytyy sanoa, että on niiden kanssa loppujen lopuksi kuitenkin helppo toimia retkioloissa. Ovat kiltisti autossa ja nukkuvat yönsä kuten kotonakin. Tämän lisäksi käytiin sitten samalla reissulla tapaamassa Roosan sulhasta ja samalla tavalla komensi tätäkin herraa, kuin Deriä viime talvena...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti