keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Tottista, mitäpä muuta...

Piti tosiaan käydä purettamassa tänään, mutta maalimies oli taasen estynyt... Siirtyy ensi maanantaille, toivottavasti saadaan silloin onnistumaan, alkaa muuten turhautuminen iskeä... Otettiin sitten vaan normaalit keskiviikkotottikset Hämeenkyrössä. Roosan kanssa aloitin tunnarilla ja oli aika skarppina alusta saakka. Yhden kerran hutiloi ja meinasi vaihtaa kapulan. Tästä tylysti kielsin ja jätin palkkaamatta, seuraavalla kerralla ei ollut ongelmia. Ruutuun otin nyt reunanauhat avuksi ja tein ihan vain ruutuun menoa ja pysähtymistä siellä naksuttimen kanssa. Ruudussa oli ruokakippo, josta palkkasin kun toimi. Tämän jälkeen tein vähän seuraamista samalla kaavalla, mitä on nyt tässä tehty. Ainoa ero oli, että koira oli vapaana, mutta toimi kyllä hienosti. Jatkoin tästä vielä ruutuun ja tein sielä maahanmenoja. Vein koiran keskelle ruutua, jätin seisomaan, siirryin sen eteen ja käskin siitä maahan. Tarkoituksena oli siis selkiyttää koiralle mihin kohtaan pitää pudota. Pikku tauon jälkeen tein vielä kaukokäskyjä maasta-seisomaan vaihdoilla. Pallo oli palkkana takana ja nousi kyllä hienosti. Pienestäkin etenemisestä palautin paikalleen ilman palkkaa, ehkä tästä syystä etenemistä oli hyvin vähän.

Ripan kanssa tein vapaana seuraamista, tavoitteena reipas ja iloinen seuraaminen. Tässä onnistuttiin hyvin, koira oli erittäin hyvällä tuulella. Tein paljon käännöksiä oikealle ja täyskäännöksiä myöskin. Pysyi hyvin skarppina koko ajan, tosin pidin palloa näkyvillä, ettei vapaana ollessaan saa mitään typerää mieleen. Treenattiin tässä myös henkilöryhmää ja nyt yritin kannustaa koiraa kovasti ryhmän keskellä. Ryhmä myös hajaantui Rimpen ympäriltä ja tämän jälkeen palkkasin leikkimällä. Jatkettiin tästä tekemällä vielä muutama liikkeestä seisominen. Kuten odottaa saattoi, olivat kauniita seisomaan jäämisiä. Viimeisenä otettiin paikallaolo ryhmässä. Pientä piipitystä oli ilmassa ja ilmeisesti maa taas inhottava, mutta pysyi hyvin, eikä noussut ylös ilman käskyä. Tähänkin saa siis olla tyytyväinen. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti